Juoksuhäpeästä eroon - juoksu kuuluu kaikille

Juoksuhäpeä on tunne, joka voi estää osallistumasta juoksutapahtumiin tai edes lähtemästä lenkille. Moni epäröi: "Voiko kilpailuihin osallistua, jos on hidas?" Tämä epäilys on turha – juoksutapahtumat ovat olemassa kaikkia varten, myös hitaampia, aloittelijoita ja omaksi iloksi liikkuvia.

Juoksutapahtumien järjestäjät haluavat yhä useammin madaltaa kynnystä osallistumiseen ja toivovat mukaan kaikenlaisia juoksijoita. Vaikka tapahtumissa on usein aikarajat, ne harvoin estävät osallistumista – esimerkiksi kympin matkoilla aikaraja voi olla jopa kaksi tuntia. Pidemmillä matkoilla, kuten puolimaratonilla ja maratonilla, aikarajat ovat tiukemmat lähinnä liikennejärjestelyjen vuoksi.

Tapahtumissa jonkun tietenkin on luonnollisesti tultava maaliin viimeisenä. Joissain tapahtumissa on nähty upeita esimerkkejä siitä, miten viimeisten juoksijoiden tukemiseen on panostettu: eräässä kisassa heitä saateltiin maaliin saattueessa, jonka kylteissä luki ”et ole viimeinen, me ollaan”. Ele toi iloa, helpotusta ja kannustavan tunnelman tapahtuman loppuun saakka. Tällaiset tempaukset tekevät juoksutapahtumista lämpimämpiä ja osallistujaystävällisempiä – ja niitä toivoisi näkevän useammin.

Juoksuhäpeä ei rajoitu pelkästään kilpailuihin – myös tavallisella lenkkipolulla voidaan kokea riittämättömyyttä vauhdin tai ulkonäön vuoksi. Helposti syntyy ajatus, ettei ole ”oikea juoksija”, jos ei näytä tietynlaiselta tai juokse tietyllä vauhdilla. Tämä tunne on inhimillinen, mutta turha. Jokaisella on oikeus liikkua omalla tavallaan ja omaa kehoa kunnioittaen.

Juoksijan identiteetti voi helposti olla hukassa, erityisesti jos itseään vertaa stereotypioihin huippujuoksijoista. On kuitenkin hyvä muistaa, että juoksun hyödyt ja ilo kuuluvat kaikille – iästä, vauhdista tai kehosta riippumatta. Vertailu muihin tai omiin aiempiin suorituksiin voi herkästi johtaa vähättelyyn, joka pahimmillaan estää koko harrastuksen aloittamisen tai syö motivaatiota.

Vahva, myönteinen juoksijan identiteetti taas tukee omaa tekemistä, lisää itseluottamusta ja auttaa pitämään kiinni hyvistä elintavoista. Myös oma sisäinen puhe vaikuttaa paljon: kun liikkeelle lähdetään positiivisella mielellä, suoriutuminenkin on tutkitusti parempaa. Tärkeintä onkin asettaa juoksulle tavoite, joka sopii omaan elämäntilanteeseen ja omiin toiveisiin. Juoksu on juuri niin omanlainen kuin halutaan – ja sitä tehdään vain itseä varten.

Juoksu voi olla juuri sellainen harrastus kuin itse haluaa – olipa tavoitteena kisat tai hyvä fiilis. Tärkeintä on, että lähtee liikkeelle ja uskaltaa olla juuri se juoksija, joka on. Oma vauhti on paras vauhti – niin lenkkipolulla kuin tapahtumassa.