Juoksijan veriarvot - 4 hyödyllistä laboratoriokoetta lenkkeilijälle!

Yhteistyössä Puhti.fi kanssa

Monet tekijät vaikuttavat siihen, miten energisiä olemme arjessa tai urheillessa ja minkälaiseksi terveytemme muodostuu tulevaisuudessa. Esimerkiksi vitamiinitasot ja rauta-arvot vaikuttavat siihen, kuinka jaksamme. Kolesteroliarvot ja verensokeri vaikuttavat terveyteemme, vaikka näiden vaikutus ei välittömästi tunnukaan.

Juoksuklubin yhteistyökumppani Puhti kertoo tässä artikkelissa liikuntaa harrastavan tärkeistä veriarvoista.

Riittääkö monipuolinen ruokavalio aina takaamaan kaikkien ravintoaineiden saannin liikkujalla? Urheilijalle tärkeitä ravintoaineita ovat muun muassa D-vitamiini, rauta ja B12-vitamiini. Varsinkin mikäli esimerkiksi vireyden ja arkisen jaksamisen kanssa on haasteita, voi olla mielekästä selvitellä tarkemmin, mistä tilanne johtuu ja voiko sille tehdä itse jotain. Joskus kyseessä voi olla jokin puutostila, kuten raudanpuutos, johon voi itsekin puuttua ruokavalion ja ravintolisän avulla. Toisinaan kyseessä voi olla sairaus, joka vaatii hoitoa.

Laboratoriokokeet antavat syvyyttä oman kehon toiminnan ymmärtämiseen ja ovat tukena elämäntapamuutoksissa. Mittauksien avulla on helppoa nähdä, millainen oma terveys on tällä hetkellä ja millaiseksi se muodostuu esimerkiksi elämäntapamuutosten tai painon muuttumisen myötä. Esimerkiksi alenevan kolesterolin seuranta voi olla tärkeä motivoiva tekijä muutoksessa.

Kun elimistösi on tasapainossa ja elintapasi kunnossa, voit jaksaa paremmin arjessa, saada lisää energiaa juoksulenkille ja ennaltaehkäistä sairauksia! Tieto oman kehon arvoista antaa myös parhaimman lähtökohdan reagoida nopeasti tulevaisuudessa ilmeneviin muutoksiin jo ennen kuin välttämättä on ehtinyt ilmetä oireita.

Tarkastellaan seuraavaksi muutamia yksittäisiä arvoja, joita liikkujan voi olla hyvä seurata.

1. Urheilija tarvitsee rautaa – Ferritiini on varastoidun raudan mittari

Raudan yksi tärkeimmistä tehtävistä on hapen kuljettaminen tärkeisiin elimiin, kuten sydämeen ja lihaksiin. Mikäli rautavarastot ovat vähissä, mieli voi olla maassa, askel painaa ja voimia ei tunnu riittävän edes päivittäisiin toimintoihin. Aktiiviurheilijat ovat alttiita raudanpuutokselle, sillä runsas urheilu kuluttaa rautaa tavallista enemmän. Näin ollen rautaa on myös saatava ravinnosta normaalia enemmän. Raudanpuutteen riski koskee myös erityisesti hedelmällisessä iässä olevia naisia kuukautisten vuoksi.

Matalien rautavarastojen korjaamisella voidaan ehkäistä raudanpuuteanemian kehittymistä ja anemiaan liittyviä oireita kuten väsymystä ja heikotusta. Rautaa saadaan muun muassa liha- ja maksaruoista, mutta myös kasviperäisistä lähteistä kuten täysjyväviljasta.

Ferritiini on ensisijainen tutkimus, josta mahdollinen raudanpuute selviää. Mikäli rautavarastot tyhjenevät, voi tästä seurata raudanpuuteanemia. Lisäksi rautapitoisuutta ja anemiaa voidaan selvittää hemoglobiinin mittauksella; matala hemoglobiini viittaa anemiaan.

2. Kilpirauhasen toiminta vaikuttaa jaksamiseen

Kilpirauhasen toimintahäiriöt ovat yleisimpiä sisäelinrauhasten poikkeamia. Kilpirauhasen häiriintyneelle toiminnalle on useita syitä. Tyreotropiini eli TSH on ensisijainen tutkimus, jonka avulla kilpirauhasen toimintahäiriö todetaan.

Kilpirauhasen vajaatoiminta on sairaus, joka vaikuttaa muun muassa jaksamiseen, yleisvointiin, kehon lämmönsäätelyyn ja painon säätelyyn. Liikatoimiva kilpirauhanen saa puolestaan aineenvaihdunnan toimimaan ylikierroksilla, mikä tekee hermostuneen olon ja nostaa sykettä. Kilpirauhasen toimintahäiriö vaatii aina asianmukaista hoitoa.

3. “Aurinkovitamiini” D vaikuttaa muun muassa luustoon

D-vitamiinia saadaan kesällä varastoon auringonvalosta, mutta varastot eivät yksinään riitä koko pitkää talvikautta. Suomalaiset saavat D-vitamiinia keskimäärin liian vähän. D-vitamiini vaikuttaa muun muassa kalsiumin imeytymiseen, osteoporoosin ehkäisyyn sekä luuston terveyteen, ja lisäksi se edistää immuunijärjestelmän ja lihaksiston normaalia toimintaa.

Ravintolisä on tärkeä keino turvata D-vitamiinin riittävä saanti. On hyvin yksilöllistä, riittääkö yleisesti suositeltu 10 µg/vrk annostus takaamaan riittävän hyvän D-vitamiinin tason. 100 µg/vrk on aikuisten turvallisen annoksen yläraja, jota ei tulisi ylittää.

4. B12-vitamiini on hermoston ja muistin kaveri

B12-vitamiini eli kobalamiini mahdollistaa perintötekijöiden muodostamisen, tehostaa aineenvaihduntaa ja huolehtii terveestä keskushermostosta. B12-vitamiinin riittävä saanti ehkäisee myös anemian syntymistä.

B12-vitamiinia voidaan saada ravinnon kautta vain eläinperäisistä ruoista, ja siksi vitamiinin puutostila voi koskettaa varsinkin vegaaneja ja kasvissyöjiä. Vegaanille ravintolisä on välttämätön. B12-vitamiinin imeytyminen ravinnosta heikentyy ikääntyessämme. Muun  muassa maksaruoissa on erityisen paljon B12-vitamiinia. Tarvittaessa ruokavaliota täydennetään ravintolisällä.

Tämän vieraskynäkirjoituksen on kirjoittanut terveyspalvelu Puhti. Puhti on palvelu, jonka kautta laboratoriokokeisiin pääsee ilman lääkärin lähetettä. Tuloksia saat yleensä jo seuraavana arkipäivänä. Tulospalvelusta löydät myös syventävää tietoa, miten voit kehittää omaa hyvinvointiasi ja jaksamista. Saat selkeän näkymän tuloksiin ja ideoita kehittymiseen. Puhti-laboratoriokokeet toimivat harjoittelun ja treenin tukena!